tiistai 31. maaliskuuta 2015

2015 / Q1 tilinpäätös: ATH-lukemat, salkku kasvoi 17,9%!

2015 ensimmäinen kvartaali on takana. Moni on varmaan huomannut, että vuoden alku on ollut hurjaa juhlaa osakemarkkinoilla. Tästä kiitos kuuluu mm. jenkkitalouden elpymiselle ja EKP:n aloittamalle määrälliselle elvytykselle. Oma salkkuni heilahti kvartaalin päätteeksi ylivoimaisiin all-time-high lukemiin, yli 146K euroon. Uusia sijoituksia tuli tutusti noin tonnin kuukausitahdilla, mutta salkun pääoma kasvoi hurjat 22218 euroa!

  •  Uusi sijoitettu pääoma 2015 Q1 aikana: 2975 euroa
  • Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 22218 euroa (17,88 %)
  • Osingot (netto): 587 euroa
  • Tuotto-% (pl. osingot): 15,1 %
Sijoituksia meni kvartaalin aikana kolmeen eri ETF-kuukausisijoitukseen (IS3N, DXET, DX2J; kts. merkintä). Tämän lisäksi ostin vuoden alussa Adidasta ja ARCP:tä sekä helmikuussa VNQI:tä. Alla olevassa kuvaajassa näkyy salkun kehitys sijoitetun pääoman ja markkina-arvon välillä. Varsin mukava pomppu tähän vuoden alkuun.




















Allokaatio säilyi lähes muuttumattomina kun kaikilla sektoreilla oli enemmän tai vähemmän samanaikaista nousua. Korkosijoitusten osuutta on tarkoitus nostaa joskus sitten kun niistä on näköpiirissä jotain tuottoa. Toisaalta käteiskassa (joka ei näy tässä allokaatiossa) kasvoi melkein kolmeen tonniin. Käteiskassa olisi tarkoitus hilata kymppitonnin paikkeille tulevia ostotilanteita silmällä pitäen.

5 kommenttia:

  1. Hei LS,

    Ymmärrän, että laiska sijoittaja filosofiansa mukaisesti ei myy aktiivisesti, vaan pääsääntöisesti vain kasvattaa salkkua hyvissä ostotilaisuuksissa. Odotettavissa olevaa ehkä jo piankin tulevaa pörssilaskua ajatellen kannattaisi ehkä hankkia suurempi käteiskassa kuin 10.000 euroa. Sehän on tällä hetkellä vain vähän alle 7% salkun arvosta. Voisitko ajatella käteiskassaksi esimerkiksi 20.000 euroa? Sekään ei välttämättä ole vielä niin paljon, vaan enemmänkin voisi olla viisasta (varsinkin jälkeenpäin katsoen) muuttaa käteiseksi. Inflaatio ei nyt juurikaan syö rahan arvoa, ja dollareitakin voi ostaa jos uskoo euron vielä halpenevan suhteessa dollariin kuten se ehkä tekee.

    Salamanteri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi,

      Erittäin hyvä kysymys ja ajatus. Käteiskassan kasvatus on minulle ollut hieman haasteellista, kun usein olen löytänyt ostettavaa. Tuohon kymppitonniinkin pääsemiseen menee hetki, ja mielessäni on käynyt että ostotilaisuudet (=isompi pörssilasku) saattavat vaania hyvinkin lähellä. Kahteenkymppin en varmaan ennen seuraavaa kurssilaskua ehdi.

      Jos oikeasti hyvinkin raju kurssilasku tulisi, niin käteiskassan lisäksi saattaisin realisoida korkosijoitukset, joita on noin 5 tuhatta euroa. Kovin mielelään en tätä tekisi, vaan haluaisin näiden olevan pitkän aikavälin "korkoa korolle" kasvajia, niissä kun on tuottojen uudellensijoituskin mukana (DXSU ETF tällä hetkellä).

      Poista
    2. 146K euron salkussa alkaa olemaan jo sen verran lainoitusarvoa vaikka se laskisikin useamman kymmenen prosenttia, että sitä olisi myös tuollaisessa tilanteessa järkevää käyttää hyödyksi (kunhan riskienhallinta on kunnossa). Varsinkin jos Nordnetilta saisi "superluottoa".

      Poista
    3. Totta. Lainan otto on myös yksi vaihtoehto. Periaatteessa ihan hyväkin, kunhan ei innostu liikaa ja liian aikaisin kun lasku alkaa. Jotenkin en luota itseeni mitä laskujen ennustamisen pituuteen tulee, siinä mielessä lainoitus pelottaa...

      Poista
    4. Ei kukaan pysty ennustamaan laskujen pituutta. Joskus jotkut ovat ehkä oikeassa, mutta aika lailla kyseessä on hakuammunta ja vahinko-osuma. Lainaa ei kannata tässä vaiheessa enää juuri ottaa, kun osakkeet ovat nousseet monta vuotta. Sitä voi ottaa silloin, kun osakkeet ovat erittäin halpoja eli, kun lasku on jatkunut pitkään.

      Poista