sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Tavoiteallokaation viilausta - korkopaino pienemmäksi, osakepoiminnat suuremmaksi

Kesällä on aikaa pohtia sijoitusstrategiaa. Minulla on ollut käytössä 20 % tasaosuuksiin eroteltu tavoiteallokaatio vuodesta 2014 lähtien. Tämä on ollut toimiva ratkaisu sillä se tukee pitkäjänteistä ja tasapainoista sijoitustoimintaa. Ei kaikkia munia yhteen koriin!

Miksi tavoiteallokaatio - tai allokaatio ylipäätänsä - on tärkeää? Tästä voisi puhua enemmänkin, mutta lyhyesti sanottuna (ja tutkimusten mukaan) se käytännössä määrittää salkun tuoton pitkässä juoksussa. Allokaatio - eli arvopapereiden jakautuminen sijoitussalkussa - on siis äärimmäisen tärkeä päätös.

Vuosien varrella olen huomannut että osakepoiminnat ja yksittäisten osakkeiden osto on sen verran mukavaa puuhaa, että minulle ei riitä aiemmin suunnittelemani 20 % osuus salkusta tähän. Samalla 20% korkosijoituksissa kuulostaa suurelta. Tähtäimessäni on 500 Keuron salkku seuraavan vuosikymmenen aikana, enkä halua laittaa lähes sataa tuhatta euroa korkosijoituksiin tällä aikavälillä.

Jatkossa osakepoiminnoille on tavoitteena 30 % salkusta (tällä hetkellä 43%) ja korkosijoituksille 10 % (tällä hetkellä n. 6 %). Alla uusi ja toivottavasti hamaan tulevaisuuteen kestävä tavoiteallokaatio.

Kun tavoiteallokaatio on tiedossa, voi samalla kätevästi arvioida kuinka paljon varallisuutta kuhunkin "lokeroon" tulee kerryttää 500 Keuron salkkuun (salkku nyt 210 Keuroa). Tämä vastaa käytännössä sijoitussuunnitelmaani lähivuosille. Tilanne on seuraava.

Osakepoiminnat: Tämä on suosikkikategoriani, sillä osakkeiden poiminta sattuu olemaan yksi suosikkiharrastuksistani :) Tällä hetkellä osakepoimintoja on n. 90 Keuron edestä ja tavoitteena on kasvattaa tämä 150 Keuroon (30 % 500 Keuron salkusta). Tämä tulee olemaan "helppoa", sillä nytkin on koko ajan mielessä uusia osakehankintoja. Jarru on päällä lähinnä markkinatilanteesta johtuen.

Kehittyneet markkinat: Tässä kategoriassa sijoitukseni on indeksoitu edullisilla ETF:illä. Euroopan markkinoilla käytössä DXET ja DX2J, jenkeissä IJS. Sijoituksia on lähes 40 Keuron edestä, ja 100 Keuroon on vielä matkaa. Jatkuvat kuukausisijoitukset kahteen ensin mainittuun auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Jenkkeihin laitan rahaa lisää seuraavassa kunnon rommauksessa.

Kehittyvät ja frontier-markkinat: Myös tässä kategoriassa sijoitukset on hoidettu pääasiassa matalakuluisilla ETF:illä. Suurin sijoitus on Nordnetin kuukausisijoituksissa virtaava kehittyvien markkinoiden yleis-ETF IS3N. Lisäksi sijoituksia on ETF:ien kautta frontier (FM) ja Vietnam (VNM) -indekseihin. Tässä kategoriassa olen myös tehnyt pienehköt sijoitukset Seligsonin aktiivisiin rahastoihin Russian Prosperityyn ja Tropico LatAmiin. Sijoituksia tällä hetkellä 42 Keuroa, ja 100 Keuroon siis vielä matkaa suunnilleen saman verran kuin edellisessä kategoriassa.

Erikoisteemat: Erikoisteemoissa minulla on kaksi isoa teemaa: REIT -sijoitukset (VNQ & VNQI), sekä erilaiset cleantech (PZD) ja low carbon / carbon neutral (CRBN) -sijoitukset. Lisäksi 5000 merkintä HCP Quant:ia säilyy salkussa tarkkailtavana; mielenkiintoista nähdä alkaako tämän rahaston kvanttistrategia jossain vaiheessa tuottaa. Tässä kategoriassa on vasta 27 Keuron edestä sijoituksia, joten 100 Keuroon on vielä reilusti matkaa. Uskoisin että REIT-sijoituksia tulee tehtyä lähivuosien varrella paljon.

Korkosijoitukset: Korkosijoituksia minulla on tällä hetkellä vähänlaisesti, n. 12 Keuron edestä: DXSU (kehittyvät markkinat, valtionlainat -ETF) sekä DXSV (eurobondien shortti -ETF). Jatkossa tämä kategoria kasvaa 50 Keuron kokoiseksi, mutta isompien lisäsijoitusten alkamista odottelen vielä pari vuotta tällä hetkellä vallitsevan korkotasojen yleisen alhaisuuden vuoksi. DXSU:ta ostelen kuukausittain lisää.

3 kommenttia:

  1. Itse olen tullut vähän samanlaiseen ajatuksen juoskuun kuin sinä. En halua niin suurta osuutta korkoa kuin prosentit antavat ymmärtää. Varkassa on jossakin suhteessa riittävänä suuri ja kun sijoituksia on riittävästi siellä on aina se joku jonka kohtuullisen mielellään myy. Kun myytävän on oppinut valitsemaan oikeasti huonoimman niin ei ole mitään ongelmaa.

    Muutenkin meillä on allokatiossa ja suhteissa aika paljon samaa. Sijoitukset ovat toki erilaisia. Sinulla kehittyneet markkinat ja reuna-alueet suuremmassa painossa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvästä blogista! Aloin itsekin tutustua etf:ien maailmaan, tavoitteena löytää nimenomaan kehittyvien markkinoiden korko-etf. Dxsu näyttää hyvältä, mutta mitä ajattelet, kulu-% 0.45 on aika suuri korko-etf:ksi? En ole toistaiseksi kyllä parempiakaan löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva että blogi kiinnostaa!

      Kehittyvien markkinoiden ETF:t ovat aina hieman kalliimpia kuin kehittyneiden. Näin myös korkomarkkinoilla. Itsekään en ole löytänyt DXSU:lle parempaa, varsinkin kun siihen onnistuu kuluton kk-sijoitus Nordnetillä...

      Poista