torstai 10. toukokuuta 2018

Miten aloittaa osakesijoittaminen?

Minulta kysytään silloin tällöin blogikommenteissa, että "miten aloittaisin osakesijoittamisen"? Tämä kysymys tulee vieläkin useammin vastaan naamatusten - tutut kun tietävät että harrastan sijoitustoimintaa. Tässä koottuna muutamia perusajatuksia. Valistuneemmille lukijoille tässä ei tule olemaan mitään uutta, mutta sijoittamisen aloittamista pohtivalle tästä voi olla hyötyä.

Lähden liikkeelle muutamasta perusasiasta, joista jokainen saa tukea sekä akateemisesta tutkimuksesta, että käytännön kokemuksista. Teen tässä tarkoituksella hyvin vahvoja yleistyksiä selkeyden vuoksi.
  1. Aktiivisiin rahastoihin ei kannata sijoittaa: Ei ainakaan keskimäärin, sillä suurin osa niistä häviää tutkitusti indeksituotolle. Jotkut rahastot tulevat aina voittamaan indeksit, mutta ongelmana on se, että on vaikeaa (tai mahdotonta) tietää etukäteen mitä nämä rahastot ovat. Kivijalkapankkien ja rahastoyhtiöiden markkinoimat aktiiviset ja korkeakuluiset rahastot voi siis hyvillä mielin unohtaa, jos haluaa välttää väärän hevosen veikkaamisen mahdollisuutta ja päästä varmuudella keskimääräisiin tuottoihin. Sanotaan vielä varmuuden vuoksi: keskimääräistä suurempiin tuottoihin ei tutkimusten mukaan suurin osa sijoittajista pääse. Itse asiassa suurin osa sijoittajista ja rahastoista häviää keskimääräiselle tuotolle kulujen ja verojen takia.
  2. Suorat osakesijoitukset, indeksirahastot, tai matalakuluiset ETF:ät: Nämä ovat suosittelemani osakesijoittamisen välineet. Jokainen näistä on edullinen ja pitkällä aikavälillä varma tapa vaurastua. Niillä on kuitenkin erilaisia ominaisuuksia. Esim. osakesijoittaminen vaatii pientä vaivannäköä, siinä missä kaksi jälkimmäistä kategoriaa voi parhaimmillaan automatisoida ja asiaa seurata vaikkapa 10 minuutin ajan vuodessa. Kirjoitan tämän postauksen lopussa jokaisesta erikseen tarkemmin.
  3. Hajauttaminen on tärkeää: "Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin" pätee yleensä osakesijoittamisessa. On totta, että jotkut ihmiset ovat rikastuneet yhtä tai muutamaa osaketta omistamalla. Mutta mistä tiedämme etukäteen mitä ne ovat? On paljon helpompaa ostaa esim. 10-20 eri osaketta tai maailmanlaajuisesti hajautettuja indeksirahastoja.
  4. Passiivisuus kannattaa - tee ostoja, älä myyntejä: Sijoitustoiminnassa ostaminen kannattaa käytännössä aina, sillä pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilla on tapana nousta. Riittävän pitkällä aikavälillä riittävän hajautuksen tehnyt sijoittaja on päässyt aina voitolle. Joskus tämä aikaväli on lyhyt, mutta joskus se on ollut kymmeniäkin vuosia. Osakkeiden tai rahastojen myyminen ei kuitenkaan ole yleensä järkevää, sillä siitä koituu kustannuksia ja veroseuraamuksia. Lisäksi on hyvin vaikeaa onnistua ajoittamaan myynnit osakesyklien huipulle, ja sitten taas onnistua vastaavasti ostamaan sopivalla hetkelle. Myyntejä pitäisikin tehdä lähinnä silloin, kun rahaa oikeasti tarvitsee (suosittelen kuitenkin välttämään myyntejä viimeiseen asti, tästä lisää seuraavassa kohdassa). Toinen syy myydä voi olla esim. verosuunnittelu, mutta en mene siihen aiheeseen tässä postauksessa.
  5. Osta ja pidä - mielellään ikuisesti: Maailman seitsemänneksikin ihmeeksi kutsuttu korkoa korolle -ilmiö toimii parhaiten pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi aiemmin olen laskeskellut miten pelkät lapsilisät sijoittamalla ja myyntejä välttämällä voi eläkeiässä olla n. 2 miljoonan euron sijoitusomaisuus. Ja tämä on siis mahdollista pelkällä 100 euron sijoituksella 0-16 ikävuoden ajan, ja ilman että kyseinen henkilö tekee yhtä ainutta sijoitusta! Sama logiikka toimii missä iässä tahansa, mutta vaatii isompia summia. Joka tapauksessa todellinen vaurastuminen vaatii merkittävästi kärsivällisyyttä, mutta lähinnä vain sitä. Itse asiassa väitän että Suomessa kuka tahansa voi koota merkittävän omaisuuden jos kärsivällisyys riittää (kts. aiempi pohdiskeluni aiheesta).
Jos vakuutuit yllä mainituista neljästä "periaatteesta", niin seuraavassa kerron lyhyesti kolme tapaa millä osakesijoittamista voi toteuttaa siten että pitkällä aikavälillä vaurastuminen on erittäin todennäköistä.

Suorat osakesijoitukset - harrastajan valinta

Haluatko ostaa itsellesi Nokian, Nordean tai Stora Enson osakkeita? Tai esimerkiksi Disneyn, Amazonin tai Twitterin osakkeita? Haluatko itse valita mihin sijoitat ja pidätkö ajatuksesta, että saat osinkoina osuuden omistamiesi yhtiöiden tuloksista? Tässä tapauksessa suora osakesijoittaminen voi olla sinulle hyvä vaihtoehto.

Osakesijoittaminen onnistuu nykyään kohtuullisen edullisin kustannuksin melkein minkä tahansa "kivijalkapankin" (esim. OP, Nordea) kautta. Lisäksi arvo-osuustilin voi perustaa esimerkiksi Nordnetiin, joka ei veloita mitään kuukausittaisia kuluja. Osakkeita voi siis omistaa käytännössä ilmaiseksi, joskin niiden ostamisesta ja myymisestä menee kertaluonteiset palkkiot. En lähde tässä vertailemaan eri välittäjien hinnastoja, mutta sanottakoon että jos kertaostokset ovat esim. 1000 euron luokkaa, niin millä tahansa välittäjällä pääsee edullisiin kustannuksiin, ainakin kotimaisissa osakkeissa. Itselläni on arvo-osuustilit OP:ssa ja Nordnetissä, ja ostan tyypillisesti 1500-2000 euron kertaostoksia, jolloin kulut pysyvät kurissa. Nordealla on ilmeisesti sellainen hinnoittelu, että kotimaisen pörssin pienemmätkin ostokset ovat melko lailla edullisia. Kannattaa miettiä omien ostojen kokoluokka, ja valita välittäjä sen perusteella.

Vaikka osakkeita ei myisi, niin niistä kertyy kuluja osinkojenmaksun yhteydessä. Osingoista on maksettava pääomaverot, mikä osaltaan vähentää pidemmällä aikavälillä tuottoa. Korkoa korolle ilmiö vaatisi mielellään myös osinkojen uudelleensijoittamisen takaisin osakemarkkinoille, josta koituu edelleen lisäkuluja. Toisaalta osingot voivat olla jossain vaiheessa sijoitusomaisuuden karttuessa mukava tapa saada pääomatuloja. 

Osakkeiden ostaminen ensimmäistä kertaa voi tuntua jännittävältä. Pitää valita ostettava määrä, rajahinta, ja painella erilaisia nappeja. Kaikilla yleisimmillä välittäjillä osakesijoittaminen on kuitenkin varsin yksinkertaista, ja opastusta saa varmasti kysyessä. Myös kokeneemmalta kaverilta kannattaa ensimmäistä kertaa tehdessä kysellä vinkkejä.

Indeksirahastot - äärimmäisen yksinkertainen ratkaisu

Indeksirahastot seuraavat jonkin markkinan (vaikkapa suomalaiset osakkeet) tai teeman (esim. pienet yritykset tai lääketeollisuus) keskimääräistä kehitystä, vähennettynä tyypillisesti pienehköllä hallinnointipalkkiolla. Indeksirahastot ovat äärimmäisen yksinkertainen tapa toteuttaa ja hajauttaa sijoituksia ja niitä saa ostettua monelta palveluntarjoajalta.

Indeksirahastoja löytyy useilta kivijalkapankeilta, ja joillakin ihan kohtuuliseen hintaan. Erittäin suosittu (ja jota itsekin suosittelisin) rahastotalo tähän tarkoitukseen on Seligson. Seligsonin indeksirahastot ovat edullisia, palvelu ja nettisivut suomenkielistä ja asenne muutenkin palvelualtis. Yksinkertaisimmillaan sijoittaminen indeksirahastoihin toimii niin, että joka kuukausi - vaikkapa palkkapäivänä - siirretään rahastoyhtiön tilille tai oman pankin rahastoon tietty summa rahaa. Tämä lisää sitten kyseisiin rahastoihin kertyvää omaisuutta. Kuukausittainen sijoitus on muutenkin hyvä idea, koska silloin tulee ostaneensa keskimäärin sopivaan aikaan, sekä halvalla että kalliilla. Koska osingot yleensä uudelleensijoitetaan, ei rahastoille tarvitse tehdä mitään sijoituksen jälkeen - antaa ajan ja korkoa korolle tehdä tehtävänsä. Ajan yli tuottoa alkaa sitten kertyä, jos kärsivällisyys riittää!

ETF:ät - hieman edistyksellisempi mutta tarvittaessa yksinkertainen ratkaisu

ETF:ät eli pörssinoteeratut rahastot (Exchange Traded Funds) ovat erittäin monipuolinen sijoitusinstrumentti, ja mainitsen tässä niihin liittyen vain aloittelijan helpon ratkaisun. ETF:ät sopivat samalla tavalla pitkäaikaiseen osakesijoittamiseen kuin edellä mainitut indeksirahastot, koska niitä löytyy mahtava valikoima indekseihin sijoittavia edullisia tuotteita. Itse asiassa ETF:illä voi päästä pienempiin kuluihin kuin indeksirahastoilla, ja täten pitkän ajan yli isompiin tuottoihin.

ETF:iä pitää kuitenkin ostaa pörssistä, toisin kuin indeksirahastoja. Jos tykkäät valita itse eri ETF:iä ja ostoajankohtia, tämä voi olla ihan mukava juttu. Jos haluat kuitenkin vaivatonta ja helppoa pitkäaikaissäästämistä, niin ETF:ät ovat haastavampi valinta. On olemassa kuitenkin helppo ratkaisu - Nordnetin kk-säästäminen. Tämä mahdollistaa merkintäpalkkioista vapaan kuukausisäästämisen tiettyyn valikoimaan ETF:iä, joiden joukosta löytyy ihan riittävästi vaihtoehtoja perussijoittajalle. Olen kirjoittanut tästä aiemmin kattavahkon blogikirjoituksen, joka kuvailee homman yksityiskohdat.

Loppusanat

ETF:ien kuten myös indeksirahastojen avulla voi parhaimmillaan automatisoida koko sijoitustoimintansa niin, että vaurastuminen tapahtuu ihan huomaamatta! Epäilyttääkö? :) Tässä esimerkki omasta lähipiiristäni. Itse asiassa väitän, että osakesijoittaminen ja vaurastuminen ei ole koskaan ollut niin helppoa kuin nykyään. Tärkein päätös asian suhteen on aloittaminen ja sitten tämän jälkeen tärkeintä on kärsivällisyys. Jos annat kuukausisijoitusten rullata tästä eteenpäin hamaan tulevaisuuteen, niin todennäköisesti käy hyvin. Matkalla tulee varmasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta pitkäaikaisen sijoittajan ei näistä pitäisi välittää, erityisesti jos on osannut erotella sijoittamiseen liittyvät varat ja jokapäiväiseen elämään riittävät varat (kannattaa googlettaa "hätäkassa" niin tiedät mitä tarkoitan).

Mukavia sijoitushetkiä ja vaurastumista! :)

Ps. Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu sijoitusvinkiksi, enkä ota kantaa tämän hetken markkinatilanteeseen. Vastuu sijoitustoiminnan kannattavuudesta on sijoituspäätöksen tekijällä.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Katselen maalin kuivumista

Sijoittaminen on parhaimmillaan ja pahimmillaan tylsää. Osta-ja-pidä strategia todistetusti toimii, ja on tunnettua että yleensä turha kaupankäynti laskee keskimääräisiä tuottoja. Oma "laiskan sijoittajan" sijoitustyylini on rakennettu tälle ajatukselle. Ostoja saa tehdä mielin määrin, mutta myyntejä tulisi karttaa viimeiseen asti. Tällä tavalla salkku karttuu vuosien ja vuosikymmenten yli, ja vaurastumista ei voi estää.

Sijoitusstrategiani pohjautuu tavoiteallokaation puitteissa tehtäviin lisäostoihin. Erityisen viihdyttävää on tehdä lisäostoja kunnon laskumarkkinoilla. Tällöin voi ostaa osakkeita tietäen että ne ovat ainakin reilusti halvempia kuin aiemmin, ja parhaimmillaan salkkuun voi lisätä laadukkaita yrityksiä, jotka ovat muuten tyypillisesti erittäin korkeasti arvostettuja. Nostalgiamielessä voi muistella vaikkapa näitä ostoksia vuosikymmenen takaa:
  • Sampo: 2 ostoa vuonna 2008 keskihintaan 13,12 e/kpl. Nyt 44,91e, nousua 242%
  • Amer Sports: 1 osto vuonna 2009 hintaan 4,76 e/kpl. Nyt 25,30e, nousua 431%
  • Neste: 3 ostoa vuonna 2009 keskihintaan 9,73 e/kpl. Nyt 69,34e, nousua 612%
Vaikea kuvitella, että tuotot seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat vastaavia jos ostan mitään näistä kolmesta osakkeesta esim. ensi viikolla! 

Yllä mainitusta syystä pitkän nousumarkkinan huipulla sijoitustyylini on - tai pitäisi olla - kuolettavan tylsä. Kuukausisijoitukset (1000 e/kk) rullaavat Nordnetin kautta neljään ETF:ään. Muutoin on sellainen tuntuma, että lisäsijoituksia ei kannattaisi tehdä. Siitäkin huolimatta olen tämänkin vuoden puolella ostellut kaikenlaista. Optimaalisintahan olisi tehdä enemmän lisäsijoituksia joskus muulloin kuin yhdeksän vuoden nousumarkkinoiden jälkeen. Toisaalta markkinoiden ajoittaminen on erittäin vaikeaa, joten tämänkin pohdinnan voi huoletta laskea viihteen puolelle :)

Joka tapauksessa blogissakin on viime aikoina ollut hiljaista kun "katselen maalin kuivumista". Salkku tuntuu nousevan pikkuhiljaa, eikä loppua meinaa olla näkyvissä. Sinänsä ihan hyvä tilanne, mutta sisäinen sijoittajani syyhyää ostoksille...

Näihin vaivoihin lääkkeenä on toiminut monesti osto-ohjelmat ja niiden kurinalainen noudattaminen. Tälläinen olisi käynnissä ainakin kahden teema-ETF:än osalta (2B76 & 2B77). Näiden kurssit eivät meinaa kuitenkaan laskea, joka on sinänsä ihan hyvä, mutta lisäostoja odottavan kannalta vähän tylsä juttu. Näiden lisäksi laskumarkkinan (ehkä joskus) saapuessa olisi tarkoitus ostaa globaalia low carbon ETF:ää. Lisäostoja salkussani oleviin laadukkaisiin yrityksiin kuten Kone tai vaikkapa Brown Forman voisi harkita jos markkinat kääntyisivät laskuun.

Sitä odotellessa täytyy keskittyä nauttimaan keväästä ja antaa voittojen rauhassa juosta. Kyllä se laskumarkkina sieltä vielä tulee, vai mitä? :)

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Low Carbon indeksi -ETF europörssistä?

Globaali low carbon -indeksi on mielestäni mainio sijoitusidea (kts. aiempi sijoituscase tästä). Ideana on globaalisti hajautettu markkina-arvopainotus, mutta josta on poistettu yritykset joissa on "hiiliriskiä". Tulevaisuudessa runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavat yritykset ovat todennäköisesti ahtaalla, vaikka tämän hetken Trump-todellisuus ei sitä tuekaan.

Aiemmin olin löytänyt tähän sijoituscaseen mainion iSharesin ETF:n tikkerillä CRBN. Kuten tiedämme, tällä hetkellä jenkkipörssit ovat ikävä kyllä kiinni suomalaiselta retail-sijoittajalta sääntelysotkujen takia. Olenkin etsinyt CRBN:lle korvaajaa.

Nyt löysin Xetrasta melko hyvän vaihtoehdon tikkerillä LWCR. Kyseisen ETF:n koko nimi on "Amundi Index Equity Global Low Carbon UCITS ETF DR" (kts. informaatiosheet tästä). 

Total expense ratio (TER) tässä on 0,25% pa, ja osingot uudelleensijoitetaan. Verrattuna CRBN:ään jossa TER oli 0,2% mutta osingot maksetaan ulos, on tämä hieman edullisempi veroseuraamusten takia. 

Merkittäviä erojakin löytyy. CRBN seuraa "MSCI ACWI Low Carbon Target" -indeksiä, siinä missä LWCR seuraa indeksiä "MSCI World Low Carbon Leaders Index". Näissä on erona taustaindeksi, mistä hiiliriskiset yritykset on poistettu. Ensin mainittu sisältää myös kehittyvät markkinat, siinä missä jälkimmäinen pelkästään kehittyneet. Suurimmat sijoitukset ovat joka tapauksessa samoja isoja jenkkiyhtiöitä markkina-arvopainotuksesta johtuen. Toinen ero on se, että LWCR on swap-pohjainen ETF, joita pidetään korkeampiriskisinä kuin fyysisesti replikoituja ETF:iä, kuten CRBN.

LWCR:ää parempaa globaalisti hajautettua low carbon -ETF:ää en ole onnistunut löytämään. Jos muita vaihtoehtoja löytyy europörsseistä niin kuulisin niistä mielelläni? Seuraavassa laskusuhdanteessa olisi nimittäin mielessä ostaa LWCR:ää tai vastaavaa ihan merkittävä summa.

perjantai 30. maaliskuuta 2018

2018 / Q1: Salkku kasvoi hieman

Vuoden 2018 ensimmäinen kvartaali on paketissa. Salkun kokonaisarvo nousi nyt ensi kertaa yli 230 000 euron, vuodenvaihteesta nousua oli 1791 euroa.

Kvartaalin vertailulaskentaa vääristää se, että merkkasin Ahtiumin osakkeet nyt lopullisesti tappioksi*. Tällöin Ahtiumin hankintahinta siirtyi pois salkun hankinta-arvosta ja Ahtiumista kirjautui reilu neljän tonnin tappio salkun kumulatiiviseen tuottoseurantaan (blogin oikeassa palkissa). Näistä syistä salkun hankinta-arvo nousi laskennallisesti vain hiukan, vaikka tein kvartaalin aikana uusia sijoituksia kahteen uuteen ETF-rahastoon, Koneeseen ja Constiin, sekä normaalisti ETF-kk-sijoituksiin.

Alla oleva kuvio esittelee joka tapauksessa salkun kehityksen ajan yli. Kvartaalin aikana hermoiltiin mm. FED:in koronnostoista ja Trumpin lietsomasta kauppasodasta. Tästä syystä varsinkin jenkkimarkkinoilla oli turbulenssia. Tästä huolimatta salkku jatkaa edelleen nousuaan, tällä kertaa eniten lisäsijoitusten avulla.

* Ahtium meni konkurssiin Maaliskuun alussa, mutta verottaja ei ole vielä vahvistanut milloin tappion voi vähentää verotuksessa (kts. verottajan tiedote). Olettaisin että tämän vuoden aikana pesänjakaja saa työnsä valmiiksi ja homma on tältäkin osin selvä.

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Konetta vihdoinkin salkkuun sekä muita ostoja & myyntejä

Kone on ärsyttävä firma. Vuosi toisensa jälkeen se parantaa liiketoimintaansa ja osinkoaan (vuodesta 2009 osinko on noussut joka vuosi). Samoin osakekurssi on ollut reippaassa nousussa finanssikriisistä lähtien. Minun on aina tehnyt mieli ostaa Konetta, mutta joka kerta ongelmaksi on muodostunut kurssikäyrän tuijottaminen, eli takana on nousua ikään kuin liikaa.

Nyt viimeiset kaksi vuotta Koneen osakekurssi on pyörinyt 40 euron ja n. 47 euron välissä. Kun eilen osakekurssi lähestyi tasalukua 40, päätin vihdoin liittyä omistajien joukkoon. Ostin konetta 35 kpl hintaan 40,08 euroa, yhteensä n. 1410 eurolla.

Tein eilen myös toisen oston - hankin Constin takaisin salkkuun. Loppuvuonna realisoin tappiolla olevia omistuksia jolloin Consti sai mennä. Alkuperäinen ajatus korjausrakentamisen pidemmän aikavälin potentiaalista ei ole kuitenkaan poistunut. Hankin Constia n. 1500 euron potin.

Tein lisäksi kaksi myyntiä. Luovuin euroalueen pitkän koron indeksejä kontraavasta DXSV-ETF:stä. Parin vuoden omistuksen aikana tämä tuotti tappiota n. 200 euroa. Indeksit eivät ole lähteneet ennakoimaani reippaaseen nousuun, ja lähiaikoina tämä kehitys ei välttämättä ole myöskään merkittävää. Käytän nämä varat mieluummin muualle, vaikkapa Koneen osakkeisiin :) DXSV:n myynnistä tuli 4361 euroa.

Luovuin myös Silmäasemasta. Hyvän alun pörssitaipaleella saanut osake upposi ennakoitua huonomman tuloksen/näkymien takia. Vähän tässä on samaa listaushuuman makua kuin vaikkapa Roviossa. Monet listaukset lähtevät tätä nykyä rytinällä liikkeelle, mutta sitten jonkun ajan päästä selviää että liiketoiminta ei olekaan ihan niin merkittävässä kasvussa kuin listaushetkellä anteihin osallistuvat olettivat. Akateeminen tutkimuskin tukee tätä seikkaa - listaukset tuottavat aluksi muuta osakemarkkinaa paremmin (erityisesti 1. päivänä!), mutta sitten pidemmällä aikavälillä huonommin. Tästä myynnistä tappiota tuli 261 euroa.

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Suomi-osingot 2018

Tämän vuoden suomi-salkun osingot alkavat olla selvillä. Yhteensä tulen saamaan osinkoja ja pääomanpalautuksia 2244 euroa. Viime vuonna osinkotuloja tuli kolme euroa vähemmän, eli mistään isosta kehityksestä ei voida puhua :)

Toisaalta salkustani on poistunut yksi iso osingonmaksaja, kun Sponda poistui pörssistä yrityskaupan myötä. Lisäksi en ole tehnyt merkittäviä lisäyksiä suomi-salkkuun muutoin, pois lukien osallistuminen Silmäaseman ja Terveystalon anteihin. Näistä yhtiöistä reilumpia osinkoja saanee odotella vielä jonkun aikaa.

Mielenkiintoisena uutuutena on lisääntyvä tapa maksaa osinkoja useassa erässä. Salkustani Citycon maksaa osingot (tai itseasiassa pääomanpalautuksen) ulos neljässä erässä, Cargotec ja Neste kahdessa erässä eli puolet keväällä ja toinen puoli syksyllä. Tämä on mukava juttu erityisesti sijoittajalle, jonka ansioista osinkotulot ovat merkittävä erä. Itsellänihän näin ei ole, eli ainakin toistaiseksi osinkojen hajautuminen ympäri vuotta ei ole erityisen hyödyllistä. Salkun edelleen kasvaessa tämä on kuitenkin tapa hajauttaa osinkotulojen kertymistä.

Alla olevassa taulukossa näkyy suomisalkkuni yritysten osinkojen kehitys viimeisen kolmen vuoden ajalta. Merkkasin vihreällä osinkojen korotukset. Melkein kaikki korottivat osinkojaan. Tämä ei ole yllättävää, koska talous on ollut hyvässä vedossa. Euromääräisesti isoimmat osingot minulle tulee Fortumilta, Nesteeltä ja Nordea Bankilta, jokaiselta yli 300 euroa.


tiistai 6. maaliskuuta 2018

Ahtium konkurssiin - osa oppirahoista takaisin

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutui tänään konkurssiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi suosituimmista kansanosakkeista poistuu vihdoin pörssistä erittäin pitkän hiljaisen kauden jälkeen. Toivohan tästä oli mennyt jo ajat sitten, kun tuottoisat osat siirrettiin valtion omistukseen Terrafameen.

Itse olin yksi niistä tuulipukusijoittajista, jotka ostivat Talvivaaraa laskevaan kurssiin. Muistan vielä nämä ajat. Useat ihan uskottavatkin tahot kirjoittelivat Talvivaarasta hyvänä sijoituscasena, ja itse ajattelin tästä tulevan pitkäaikaisen ja tuottoisan sijoituksen. Toisin kävi. Tuli maksettua oppirahat.

Oppirahojen maksun totesin jo vuonna 2013 kun Talvivaara haki yrityssaneeraukseen. Tästä meni vain vähän aikaa, kun osakkeen päivittäminen lopetettiin pörssissä. Viimeiset n. neljä vuotta onkin sitten odoteltu konkurssiuutisia.

Nyt ne sitten tulivat ja pääsen kirjaamaan reilun tappion kirjanpitooni - uskomattoman ja nolon summan: 4097 euroa! Tässä summassa on kuitenkin lohtuna se, että saan vähennettyä sen pääomaveroista. Ja nykysääntöjen mukaan tämä pätee myös osinkoihin. Eli jos voitollisia myyntejä ei tule, niin parin vuoden osingot saan nyt sitten verottomana.

Ehkäpä Talvivaara-Ahtium casesta on tullut opittua jotakin. En ole viime aikoina sijoittanut uusiin yrityksiin isoja summia laskevaan kurssiin. Täytyy yrittää pitää järki mukana vastakin.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Altia seuraavaksi pörssiin

Nousukausi on ihan selvästi huipussaan, kun suomen pörssiin listautuu jatkuvasti uusia yhtiöitä. Itse olen osallistunut aiemmin mm. terveyssektorin listauksiin (Suomen Hoivatilat, Terveystalo, Silmäasema).

"Kossuyhtiö" Altia on seuraava listautuja (kts. Ylen uutinen).

Altia on sikäli ihan mielenkiintoinen sijoituscase, että se valmistaa juomia joille lienee tulevaisuudessa  hyvin kysyntää. Juomatottumukset kansallisesti ja globaalistikin lisännevät vaikkapa Larsen tai Renault -konjakkien suosiota, jotka Altian portfolioon kuuluvat.

Itse olen aiemmin ostanut tältä sektorilta Brown Formania, joka onkin ollut varsin hyvä sijoitus (tällä hetkellä +30% dollarin heikentymisestä huolimatta). Sijoitus Altiaan kyllä kiinnostaisi, pitkälti samoista lähtökohdista kuin Brown Forman -case.

Toisaalta valtio-omistajan mukanaolo sisältää melko erikoisia motivaatioita listautumiselle (lainaus Ylen uutisesta):

"Toteutuessaan suunniteltu listautuminen mahdollistaisi Altialle strategista liikkumavaraa. Se tarkoittaisi lisäksi entistä laajempaa avoimuutta ja mahdollisuutta kehittää vastuullista juomakulttuuria, sanoo toimitusjohtaja Pekka Tennilä tiedotteessa."

Toisaalta pörssiin menon jälkeen Altia toiminee ihan normaalin globaalin yrityksen logiikan mukaan.

Mitä ajatuksia muilla? Kiinnostaako Altian listaus? Itseäni kiinnostaisi... mutta samalla tajuan että pörssisyklin huipullahan näitä listauksia tehdään, joka ei taas sijoittajan näkökulmasta välttämättä ole paras aika tulla mukaan.

perjantai 9. helmikuuta 2018

Laskumarkkinan toimintatavat ja uusi sijoitusteema salkkuun

Mitä tehdä silloin kun markkinat laskevat, tai ainakin näyttävät siltä että laskua voisi olla luvassa?

Oma virheeni aiemmissa isommissa laskuissa on ollut se, että olen rynnännyt liian aikaisin kaupoille ja käteiskassa on tyhjentynyt. Jos lähdetään siitä kiehtovasta mahdollisuudesta että tänä vuonna tulisi pitkästä aikaa vähän enemmän laskua, niin yritän tällä kertaa onnistua paremmin.

Laskumarkkinassa auttaa erityisesti sijoitussuunnitelman noudattaminen, ja mahdolliset osto-ohjelmat. Oma sijoittussuunnitelmani pohjaa tavoiteallokaatioon, jonka ideana on tasapainoinen ja hajautettu salkku.

Tällä hetkellä tavoiteallokaationi on melko tasapainossa, mutta "erikoisteemat" kohta on hieman pienempi kuin olen ajatellut. Se on n. 14% salkusta (kts. blogin oikea sivupalkki), ja tavoite on 20%.

Erikoisteemoihin minulla on kuulunut tähän mennessä pääasiassa Cleantech ja kiinteistösektori (REIT-ETF:t VNQ & VNQI). Nyt lisäsin näihin vielä vuoden alussa automatisaatio & robotisaatio -teeman kun ostin iSharesin teema-ETF:ää (tikkeri 2B76).

Edellisten erikoisteemojen lisäksi olen jo pidempään miettinyt terveydenhuoltosektoria ja ikääntyvän väestön tuottamia sijoitusmahdollisuuksia. Tähän teemaan on olemassa varsin mainio ETF iSharesilta, jota voi ostaa Xetrasta:

iShares Ageing Population UCITS ETF (2B77)

Tämä ETF sijoittaa globaalisti yrityksiin, jotka tuottavat vanhenevan (60+) väestön tarpeisiin liittyviä tuotteita ja palveluita. Toimialoista isoimpia ovat rahoitus ja terveydenhuolto, ja suurimmat maantieteelliset alueet Yhdysvallat (32%) ja Japani (11 %). Hajautus on kuitenkin kohtuullisen hyvä, koska jenkkipörssi on alle kolmannes sijoituksista, siinä missä monissa terveysalan ETF:issä USA:n osuus on paljon suurempi.

2B77 sijoittaa osingot uudelleen, replikointi on fyysinen ja kulut 0,40% pa. Tässä mielessä se on hyvin samanlainen kuin toinen uusi teemasijoitukseni iShares Automation & Robotics.

Ostin 2B77 -ETF:ää tänään vajaan 1500 euron summalla kurssiin 4,94 euroa. Kurssi on laskenut viimeisen viikon aikana reippaasti ja on suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten.

Miten tästä eteenpäin jos markkinat laskevat? Vastaus on tietenkin osto-ohjelmat, mitä olen aiemminkin onnistuneesti käyttänyt mm. Seligson Russian Prosperity -rahaston kanssa (kts. osto-ohjelman wrap-up tästä).

Laitan nyt 2 uutta osto-ohjelmaa käyntiin. Teen kahdessa teema-ETF:issä lisäostoja sitä mukaa (tai jos) kurssit laskevat. Kehitin tähän tarkoitukseen hyvin simppelin kaavan. Otin tämän päivän aamupäivän kappalehinnan molemmista ETF:istä (6,19 2B77:lle & 4,94 2B76:lle), ja linjasin seuraavat ostot (1500 e per erä) viiden prosentin pudotuksien välein.

iShares Ageing Population UCITS ETF (2B77)
  • 1. ostotaso: 4,69 euroa
  • 2. ostotaso: 4,46 euroa
  • 3. ostotaso: 4,24 euroa
  • 4. ostotaso: 4,02 euroa
iShares Automation & Robotics UCITS ETF (2B76)
  • 1. ostotaso: 5,88 euroa
  • 2. ostotaso: 5,59 euroa
  • 3. ostotaso: 5,31 euroa
  • 4. ostotaso: 5,04 euroa
Toteutuessaan tällä osto-ohjelmalla on hintaa 12000 euroa (8 x 1500 e). Tämä on suunnilleen käteiskassani koko. Itse pidän suurempana riskinä sitä, että ostan liian nopeasti lisäsijoituksia, kuin että käteiskassa loppuisi näiden osto-ohjelmien myötä kesken. Katsotaan miten käy. Mutta jos markkinat oikeasti sulaisivat näiden tasojen alle, niin alkaisin toki harkita korkosijoitusten (yht. lähes 15000 euroa) myymistä. Toisaalta kevään mittaan tulee myös normaalia tulovirtaa ja osinkoja, joten uskoisin käteistä riittävän.

Nyt tavallaan toivon että markkinaturbulenssi jatkuisi. Suunnitelman kanssa on nimittäin mukava odotella rauhassa mitä tuleman pitää :)

tiistai 6. helmikuuta 2018

Pörssiromahdus? Eipä siltä vielä näytä.

Jos katsoo lehtiotsikoita, voisi kuvitella että maailmanloppu on saapunut. Mutta onhan se toki talouslehdistölle nämä otsikot suotava, kun kunnon laskupäivät ovat nykyään niin harvinaista herkkua :)

Vaikkapa tämän päivän Kauppalehdestä:

"Piensijoittajat käyvät tänään kovaa koulua"

"Oksaharju: Uudelle sukupolvelle pörssiromahdus on ensiopetus pörssistä"

"Kevan sijoitusjohtaja: vuosituotoissa voidaan nähdä miinusmerkkejä"

No jaa. Onneksi on iso kuva. Jos katsoo markkinakehitystä melkein mistä tahansa indeksistä edes vähän pidempään kuin yhden kuukauden ajalta, niin huomaa aika äkkiä että olemme itse asiassa massiivisen nousumarkkinan huipulla. Vai miltä näyttää vaikkapa tämä S&P500 -indeksi viiden vuoden perpektiivissä?

Eli palataanpa asiaan kun tuosta viimeisen vuoden noususta on lasketeltu vähän isompi viipale. Sitä ennen en ainakaan itse ole kovin kiireissäni menossa ostoksille. Mitä ajatuksia muilla?

lauantai 27. tammikuuta 2018

Fiva-blogi: Englanninkieli sallittu ETF:ien avaintietoesitteissä tietyissä tilanteissa

Laiskan sijoittajan Fiva-juoru-toimistosta päivää!

Nyt kuuluu surullisenkuuluisan MiFID2-casen osalta kummia (jos et tiedä mistä on kysymys, katso vaikka tämä). Fiva on tarkentanut linjaansa avaintietoesitteiden ostalta siten, että ainoastaan enlanninkielisillä tiedoilla tarjottuja ETF:iä saisi sittenkin myydä, kunhan niistä on avaintietoesite.

Tässä pätkä Fivan blogista:

Aina kun tulee uutta sääntelyä, tulee myös tulkintakysymyksiä ja yksittäisiä tilanteita, joihin uusi sääntely ei sovi ainakaan kivuttomasti. Lisäksi alkuvaiheessa eri toimijat voivat tulkita samoja asioita eri tavoin tai käytännöt olla erilaisia eri maissa. Näin tapahtuu myös näiden kahden sääntelypaketin osalta. 

Ensimmäinen kysymys tuli eteen heti vuoden alussa. Joidenkin paketoitujen sijoitustuotteiden tarjontaa rajoitettiin useissa Euroopan maissa, kun tuotteista ei ollut avaintietoasiakirjoja tai avaintietoasiakirjoja ei ollut käännettyinä kansallisille kielille. Tarjoamisen rajoittaminen luonnollisesti harmitti niitä henkilöitä, jotka olivat tottuneet käymään kauppaa kyseisillä tuotteilla. Kielikysymyksen osalta Fiva on juuri antanut linjauksen, joka mahdollistaa englanninkielisen avaintietoasiakirjan käyttämisen tietyissä tilanteissa. Kielikysymyksellä ei kuitenkaan ole merkitystä, jos tuotteen valmistaja ei ole tehnyt tuotteesta avaintietoasiakirjaa laisinkaan. 


Blogista löytyy myös linkki Fivan tarkempaan linjaukseen. Oleellinen kohta menee seuraavasti:

Fivan näkemyksen mukaan avaintietoasiakirja voi olla saatavilla vain
englanninkielisenä
seuraavin edellytyksin:
 

1.  tuotteen tarjoajan tulee varmistua, että asiakas voi ymmärtää PRIIPs-
asetuksen tavoitteiden mukaisesti englanninkielellä esitetyt PRIIP-tuotteen keskeiset ominaisuudet ja riskit, sekä
 

2.  palveluntarjoajan tulee noudattaa muun sääntelyn asettamia vaatimuksia,
esimerkiksi tuotteen kohdeasiakasryhmän arviointia (tuotehallinta) ja
asiakaskohtaista asianmukaisuuden arvioimista koskevia vaatimuksia.


Jos PRIIP-tuotteen myyntiä edistetään jäsenvaltion virallisella kielellä,
avaintietoasiakirja on laadittava vastaavalla kielellä. Näin ollen englanninkielisen
avaintietoasiakirjan käyttö on mahdollista Suomessa vain, jos tuotteen myyntiä
ei edistetä suomen tai ruotsin kielellä.


Yllä oleva mahdollistaa siis jo aiemmin spekuloidut ratkaisut Jenkki-ETF:ien myyntiongelmaan. Ilman erillistä markkinointia, näitä siis saisi olla myynnissä, kunhanpalveluntarjoajat muuten suorittavat riittävät asiakastarkistukset. Näillä tiedoilla olenkin optimistinen, että kohta näitä taas on tarjolla.

Mielenkiintoisena lisäpointtina tuolta vielä löytyi ratkaisu aiemmin puhuttaneeseen käännösongelmaan. Nyt näyttää siltä, että vaikkapa Nordnet voisi tehdä avaintietoasiakirjojen käännöksiä, kuten aiemmin oli ehdotettu. Jää nähtäväksi käytetäänkö tätä vaihtoehtoa, vai onko yllä mainitut asiat riittäviä. Riippuu varmaankin siitä aiotaanko tuotteita markkinoida vai pelkästään tarjota mahdollisuus omatoimiseen kaupankäyntiin.

Avaintietoasiakirjan käännöksen voi tehdä myös tuotteen jakelija.
Avaintietoasiakirjan käännös on kuitenkin julkaistava PRIIP-tuotteen kehittäjän
verkkosivustolla, ja tuotteen kehittäjä vastaa käännöksen paikkansapitävyydestä. 


Lopuksi tuolla oli toki vastuuvapauslauseke, eli 100 % varmuudella ei voida näitä asioita vielä ottaa. Ei auta kuin odotella ja toivoa parasta, mutta kieltämättä nyt näyttää hyvin lupaavalta asian suhteen.

Tätä kantaa voidaan joutua muokkaamaan esimerkiksi Euroopan
arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) myöhemmin tekemän linjauksen
vuoksi. Fiva jatkaa keskustelua toimialan kanssa muista tarvittavista tulkinnoista
ja linjauksista.

perjantai 19. tammikuuta 2018

MiFID2-sotku, mahdollisesti ratkaisu tulossa?

Pakko laittaa lyhyt päivitys ETF/MiFID2-sotkusta jos joku on sattunut asian missaamaan. Kauppalehti uutisoi tänään että "Välittäjät ovat napit vastakkain ETF-sotkussa". Kyse on siitä, että Danske Bankin kautta saa tällä hetkellä ostettua USA-ETF:iä ihan normaalisti kuten ennenkin (kts. myös Ikiholdaajan blogi), siinä missä muilla välittäjillä - kuten Nordnet, Nordea, OP - tämä ei onnistu.

Kyse on tulkintaerosta. Danske tulkitsee asiaa niin, että koska se ei markkinoi näitä ETF:iä aktiivisesti, niin niitä voi tarjota ilman suomenkielistä esitettä. Muut välittäjät taas tulkitsevat Fivan määräystä "tarjoamisesta" siten, että tuotetta ei saa olla "tarjolla" lainkaan.

Huh, mikä sotku.

Nordnet on kuulemma nostanut niin sanotusti kissan pöydälle asiasta Finanssivalvonnan kanssa. Ilmeisesti on mahdollista, että lopulta kaikki välittäjät saavat laittaa USA-ETF:iä tarjolle. Odotamme toiveikkaana/kauhuissamme päätöstä, joka KL:n uutisen perusteella saattaa tulla jopa lähiaikoina!

tiistai 9. tammikuuta 2018

Blogin merkkipäivä: MILJOONA sivulatausta

Kurkkasin pitkästä aikaa Bloggerin tilastoja:

Sivun katselujen koko historia: 1 001 574

Blogillani on siis ollut yhteensä noin yhdeksän vuoden aikana miljoona lukukertaa. Nöyräksi vetää. Kiitos tästä kaikille lukijoille!

Aloitin blogin kirjoittamisen elokuussa 2009. Siinä vaiheessa finanssikriisi oli juuri taittumassa ja sijoitusblogeja oli alkanut ilmestyä blogosfääriin. Olin erityisen inspiroitunut Kohti taloudellista riippumattomuutta -blogista kuten varmaan moni muukin tuohon aikaan. Itse tajusin tuossa vaiheessa, että jos alkaisin julkisesti bloggaamaan sijoituksistani, kiinnittäisin enemmän huomiota omiin tekemisiini ja välttäisin suurimmat hölmöilyt. Tämä onkin pitkälti onnistunut.

Kaikkein tärkein hyöty blogista on itselleni ollut sen tarjoama pitkäjänteinen ote sijoittamiseen. Blogin nimi "Laiska sijoittaja" indikoi osta ja pidä -strategiaa, sekä myöhemmin toteutunutta sijoitustoiminnan ajallista hajauttamista automaattisin sijoituksin indeksirahastoihin. Näillä keinoin olen onnistunut kasvattamaan blogin alussa olleen 20000 euron sijoitusvarallisuuden yli kymmenkertaiseksi. Nähtäväksi jää, onko blogi siinä vaiheessa olemassa, kun salkku kasvaa miljoonaluokkaan. Sellainen kutina on, että tämä olisi mahdollista :)

Matkan varrella blogista on ollut todennäköisesti hyötyä myös muille. Viestintätoimisto Cision on rankannut Laiska sijoittaja -blogin kahdesti peräkkäin Suomen suosituimpien talousblogien TOP-3:een, vuonna 2014 ja toisen kerran vuonna 2016. Noissa rankkauksissa on painotettu erityisesti blogissa käytävää keskustelua ja linkkauksia blogiin. Olen hyvin tyytyväinen siihen, jos olen saanut vietyä eteenpäin piensijoittamisen ilosanomaa. Ehkäpä joku on saattanut sijoitusharrastuksen aloittaa tämänkin blogin kirjoitusten innoittamana!
Blogille on tullut matkan varrella runsaasti yhteistyötarjouksia ja affiliate mahdollisuuksia. En ole käyttänyt näitä, vaan ainoastaan pitänyt yhtä Google Ads -banneria sivupalkissa. Tämän vuoksi olen varmaan menettänyt mahdollisia lisätuloja. Blogin suosituin teksti on ollut "Kuukausisijoittaminen ETF:iin Nordnetin kautta", jota kautta olisi varmaan saanut genroitua Norndetin affiliate -palkkioita mukavasti :) Oma valintani on kuitenkin ollut sponsoroimaton linja, koska olen halunnut valita sisällön täysin omien kiinnostusteni mukaan ja suositellut niitä palveluntarjoajia ja tuotteita mitä olen itse sillä hetkellä käyttänyt.

Sijoitusbloggaaminen on nykyään muotia (tai se näyttää siltä täältä kuplan sisältä). Tämä ei ole mikään yllätys näin pitkän nousukauden jäljiltä. Sijoitus- ja säästämisblogeja taitaa olla melkein yhtä paljon kuin fitness-blogeja! :) Uskoisin että laskukausikaan ei blogien määrää tule paljoa laskemaan. Mutta ainakin blogien sisällöstä tulee mielenkiintoisempaa seurattavaa - jokainen varmasti suhtautuu omalla tavallaan siihen että pääsee raportoimaan negatiivisista tuotoista.

Aion jatkaa tätä blogia samalla linjalla jatkossakin. Itselle tämä toimii päiväkirjana taloudelliseen riippumattomuuteen, ja toivottavasti pääsen kirjoittamaan siitäkin ajasta kun tämä on saavutettu.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Sijoitusidea: Automaatio ja robotisaatio

Salkkuni tavoiteallokaatiossa on 20% osuus varattu "erikoisteemoille". Tällä hetkellä tämä kategoria on 14%:ssa. Sieltä löytyy lähinnä cleantechiä (PZD), ja kiinteistösijoituksia (VNQ, VNQI). Aloin miettimään, että mikä teema on tulevaisuudessa sellainen juttu, mihin haluaisin panostaa juuri nyt sijoitusten kautta. Yksi ilmiselvä teema olisi terveydenhuolto, mutta tällä kertaa päädyin vähän radikaalimpaan ratkaisuun ja sijoitin automaation ja robotisaatioon.

Automatisaatio, tekoäly, koneoppiminen ja robotiikka ovat eittämättä osa isoa teknologista murrosta, joka mullistaa käytännössä kaikki toimialat. Mullistus on käynnissä jo tällä hetkellä, mutta uskon että tämä on pientä siihen verrattuna, mitä tulemme näkemään seuraavan 10-20 vuoden aikana. Esimerkiksi tutkimuslaitos Gartner nimeää tekoälyn - sisältäen koneoppimisen, robotiikan, jne - yhdeksi kolmesta tulevan vuosikymmenen digitaalisesta megatrendeistä. Selkeästi tämä on asia, missä haluan olla sijoittajana mukana!

Tein eilen n. 1500 euron sijoituksen hintaan 6,35 e/kpl iSharesin automatisaatio- ja robotiikka-alan yrityksiä seuraavaan ETF:ään. ETF:n virallinen nimi ja kaupankäyntitunnus ovat seuraavat:

iShares Automation & Robotics UCITS ETF (2B76)

Tätä ETF:ää saa Xetrasta (Frankfurtin pörssi) ja se noudattaa UCITS-säännöstöä. Tämä tarkoittaa että sitä saa ostaa mm. Nordnetin kautta toisin kuin tällä hetkellä esim. Yhdysvaltalaisia ETF:iä. Toinen hyvä juttu on että 2B76 näyttää olevan aidosti kilpailukykyinen tuote omalla sektorillaan. Se sijoittaa osingot uudestaan ja hallinnointipalkkio on 0,40 % pa.

Osittain samanlainen vaihtoehto olisi esimerkiksi Global X Robotics & Artificial Intelligence Thematic ETF (BOTZ), mutta tässä ongelmana on se että se on listattu Nasdaqiin (eli tällä hetkellä vaikea hankkia eurovälittäjän kautta), ja lisäksi siinä on kustannukset 0,68 pa. Päädyinkin siis 2B76:een hankinnan helppouden ja melko alhaisen kustannustason takia.

2B76 on noussut melko paljon viimeisen vuoden aikana. Päätin kuitenkin tämän sijoituksen osalta, että kokonaispanostukseni tulee olemaan 10 Keuron luokkaa, joten tulen ostamaan tätä tulevien vuosien aikana mahdollisesti tätä kalliimmalla sekä ehkä halvemmalla jos mahdollisuus aukeaa. Joka tapauksessa tämä menee siihen kategoriaan mitä ei ole tarkoitus myydä "koskaan", eli ostoajankohdan merkitys liudentuu ajan myötä.

ETF:n maajakauma on seuraava, eli hajautus on mukavan globaali.
  • United States 30.23
  • Japan 26.02
  • Taiwan 13.70
  • United Kingdom 6.32
  • Korea (South) 5.29
  • Germany 4.77
  • Finland 2.54
  • France 2.00
  • Canada 1.99
  • Netherlands 1.01

Sijoituksia on 102 yritykseen. Suurimmat osuudet ovat alle 2% rahaston arvosta, joten se on varsin hyvin hajautettu. TOP-10 sijoitukset näyttävät tältä:
  • GLOBAL UNICHIP CORP    Information Technology
  • YASKAWA ELECTRIC CORP    Information Technology
  • ASIA OPTICAL INC    Information Technology
  • GREEN CROSS CELL CORP    Information Technology
  • TOSHIBA MACHINE LTD    Industrials
  • HIWIN TECHNOLOGIES CORP    Industrials
  • SANKEN ELECTRIC LTD    Information Technology    
  • SILICON WORKS LTD    Information Technology    
  • LASERTEC CORP    Information Technology   
Mukavaa tässä sisällössä on se, että näihin firmoihin ei tulisi kyllä helposti itse muuten sijoitettua. Yllä oleva TOP-10 sisältää osakkeita Japanista, Koreasta ja Taiwanista. Tämän ETF:n ostaminen parantaa oman salkkuni maantieteellistä hajautusta ja antaa pääsyn sektoriin mikä on hyvin mielenkiintoinen tulevaisuudessa. Tänä vuonna tulen pitämään erityisesti silmällä tämän ETF:n kehitystä ja teen hyvin todennäköisesti lisäostoja jossain vaiheessa.