torstai 10. toukokuuta 2018

Miten aloittaa osakesijoittaminen?

Minulta kysytään silloin tällöin blogikommenteissa, että "miten aloittaisin osakesijoittamisen"? Tämä kysymys tulee vieläkin useammin vastaan naamatusten - tutut kun tietävät että harrastan sijoitustoimintaa. Tässä koottuna muutamia perusajatuksia. Valistuneemmille lukijoille tässä ei tule olemaan mitään uutta, mutta sijoittamisen aloittamista pohtivalle tästä voi olla hyötyä.

Lähden liikkeelle muutamasta perusasiasta, joista jokainen saa tukea sekä akateemisesta tutkimuksesta, että käytännön kokemuksista. Teen tässä tarkoituksella hyvin vahvoja yleistyksiä selkeyden vuoksi.
  1. Aktiivisiin rahastoihin ei kannata sijoittaa: Ei ainakaan keskimäärin, sillä suurin osa niistä häviää tutkitusti indeksituotolle. Jotkut rahastot tulevat aina voittamaan indeksit, mutta ongelmana on se, että on vaikeaa (tai mahdotonta) tietää etukäteen mitä nämä rahastot ovat. Kivijalkapankkien ja rahastoyhtiöiden markkinoimat aktiiviset ja korkeakuluiset rahastot voi siis hyvillä mielin unohtaa, jos haluaa välttää väärän hevosen veikkaamisen mahdollisuutta ja päästä varmuudella keskimääräisiin tuottoihin. Sanotaan vielä varmuuden vuoksi: keskimääräistä suurempiin tuottoihin ei tutkimusten mukaan suurin osa sijoittajista pääse. Itse asiassa suurin osa sijoittajista ja rahastoista häviää keskimääräiselle tuotolle kulujen ja verojen takia.
  2. Suorat osakesijoitukset, indeksirahastot, tai matalakuluiset ETF:ät: Nämä ovat suosittelemani osakesijoittamisen välineet. Jokainen näistä on edullinen ja pitkällä aikavälillä varma tapa vaurastua. Niillä on kuitenkin erilaisia ominaisuuksia. Esim. osakesijoittaminen vaatii pientä vaivannäköä, siinä missä kaksi jälkimmäistä kategoriaa voi parhaimmillaan automatisoida ja asiaa seurata vaikkapa 10 minuutin ajan vuodessa. Kirjoitan tämän postauksen lopussa jokaisesta erikseen tarkemmin.
  3. Hajauttaminen on tärkeää: "Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin" pätee yleensä osakesijoittamisessa. On totta, että jotkut ihmiset ovat rikastuneet yhtä tai muutamaa osaketta omistamalla. Mutta mistä tiedämme etukäteen mitä ne ovat? On paljon helpompaa ostaa esim. 10-20 eri osaketta tai maailmanlaajuisesti hajautettuja indeksirahastoja.
  4. Passiivisuus kannattaa - tee ostoja, älä myyntejä: Sijoitustoiminnassa ostaminen kannattaa käytännössä aina, sillä pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilla on tapana nousta. Riittävän pitkällä aikavälillä riittävän hajautuksen tehnyt sijoittaja on päässyt aina voitolle. Joskus tämä aikaväli on lyhyt, mutta joskus se on ollut kymmeniäkin vuosia. Osakkeiden tai rahastojen myyminen ei kuitenkaan ole yleensä järkevää, sillä siitä koituu kustannuksia ja veroseuraamuksia. Lisäksi on hyvin vaikeaa onnistua ajoittamaan myynnit osakesyklien huipulle, ja sitten taas onnistua vastaavasti ostamaan sopivalla hetkelle. Myyntejä pitäisikin tehdä lähinnä silloin, kun rahaa oikeasti tarvitsee (suosittelen kuitenkin välttämään myyntejä viimeiseen asti, tästä lisää seuraavassa kohdassa). Toinen syy myydä voi olla esim. verosuunnittelu, mutta en mene siihen aiheeseen tässä postauksessa.
  5. Osta ja pidä - mielellään ikuisesti: Maailman seitsemänneksikin ihmeeksi kutsuttu korkoa korolle -ilmiö toimii parhaiten pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi aiemmin olen laskeskellut miten pelkät lapsilisät sijoittamalla ja myyntejä välttämällä voi eläkeiässä olla n. 2 miljoonan euron sijoitusomaisuus. Ja tämä on siis mahdollista pelkällä 100 euron sijoituksella 0-16 ikävuoden ajan, ja ilman että kyseinen henkilö tekee yhtä ainutta sijoitusta! Sama logiikka toimii missä iässä tahansa, mutta vaatii isompia summia. Joka tapauksessa todellinen vaurastuminen vaatii merkittävästi kärsivällisyyttä, mutta lähinnä vain sitä. Itse asiassa väitän että Suomessa kuka tahansa voi koota merkittävän omaisuuden jos kärsivällisyys riittää (kts. aiempi pohdiskeluni aiheesta).
Jos vakuutuit yllä mainituista neljästä "periaatteesta", niin seuraavassa kerron lyhyesti kolme tapaa millä osakesijoittamista voi toteuttaa siten että pitkällä aikavälillä vaurastuminen on erittäin todennäköistä.

Suorat osakesijoitukset - harrastajan valinta

Haluatko ostaa itsellesi Nokian, Nordean tai Stora Enson osakkeita? Tai esimerkiksi Disneyn, Amazonin tai Twitterin osakkeita? Haluatko itse valita mihin sijoitat ja pidätkö ajatuksesta, että saat osinkoina osuuden omistamiesi yhtiöiden tuloksista? Tässä tapauksessa suora osakesijoittaminen voi olla sinulle hyvä vaihtoehto.

Osakesijoittaminen onnistuu nykyään kohtuullisen edullisin kustannuksin melkein minkä tahansa "kivijalkapankin" (esim. OP, Nordea) kautta. Lisäksi arvo-osuustilin voi perustaa esimerkiksi Nordnetiin, joka ei veloita mitään kuukausittaisia kuluja. Osakkeita voi siis omistaa käytännössä ilmaiseksi, joskin niiden ostamisesta ja myymisestä menee kertaluonteiset palkkiot. En lähde tässä vertailemaan eri välittäjien hinnastoja, mutta sanottakoon että jos kertaostokset ovat esim. 1000 euron luokkaa, niin millä tahansa välittäjällä pääsee edullisiin kustannuksiin, ainakin kotimaisissa osakkeissa. Itselläni on arvo-osuustilit OP:ssa ja Nordnetissä, ja ostan tyypillisesti 1500-2000 euron kertaostoksia, jolloin kulut pysyvät kurissa. Nordealla on ilmeisesti sellainen hinnoittelu, että kotimaisen pörssin pienemmätkin ostokset ovat melko lailla edullisia. Kannattaa miettiä omien ostojen kokoluokka, ja valita välittäjä sen perusteella.

Vaikka osakkeita ei myisi, niin niistä kertyy kuluja osinkojenmaksun yhteydessä. Osingoista on maksettava pääomaverot, mikä osaltaan vähentää pidemmällä aikavälillä tuottoa. Korkoa korolle ilmiö vaatisi mielellään myös osinkojen uudelleensijoittamisen takaisin osakemarkkinoille, josta koituu edelleen lisäkuluja. Toisaalta osingot voivat olla jossain vaiheessa sijoitusomaisuuden karttuessa mukava tapa saada pääomatuloja. 

Osakkeiden ostaminen ensimmäistä kertaa voi tuntua jännittävältä. Pitää valita ostettava määrä, rajahinta, ja painella erilaisia nappeja. Kaikilla yleisimmillä välittäjillä osakesijoittaminen on kuitenkin varsin yksinkertaista, ja opastusta saa varmasti kysyessä. Myös kokeneemmalta kaverilta kannattaa ensimmäistä kertaa tehdessä kysellä vinkkejä.

Indeksirahastot - äärimmäisen yksinkertainen ratkaisu

Indeksirahastot seuraavat jonkin markkinan (vaikkapa suomalaiset osakkeet) tai teeman (esim. pienet yritykset tai lääketeollisuus) keskimääräistä kehitystä, vähennettynä tyypillisesti pienehköllä hallinnointipalkkiolla. Indeksirahastot ovat äärimmäisen yksinkertainen tapa toteuttaa ja hajauttaa sijoituksia ja niitä saa ostettua monelta palveluntarjoajalta.

Indeksirahastoja löytyy useilta kivijalkapankeilta, ja joillakin ihan kohtuuliseen hintaan. Erittäin suosittu (ja jota itsekin suosittelisin) rahastotalo tähän tarkoitukseen on Seligson. Seligsonin indeksirahastot ovat edullisia, palvelu ja nettisivut suomenkielistä ja asenne muutenkin palvelualtis. Yksinkertaisimmillaan sijoittaminen indeksirahastoihin toimii niin, että joka kuukausi - vaikkapa palkkapäivänä - siirretään rahastoyhtiön tilille tai oman pankin rahastoon tietty summa rahaa. Tämä lisää sitten kyseisiin rahastoihin kertyvää omaisuutta. Kuukausittainen sijoitus on muutenkin hyvä idea, koska silloin tulee ostaneensa keskimäärin sopivaan aikaan, sekä halvalla että kalliilla. Koska osingot yleensä uudelleensijoitetaan, ei rahastoille tarvitse tehdä mitään sijoituksen jälkeen - antaa ajan ja korkoa korolle tehdä tehtävänsä. Ajan yli tuottoa alkaa sitten kertyä, jos kärsivällisyys riittää!

ETF:ät - hieman edistyksellisempi mutta tarvittaessa yksinkertainen ratkaisu

ETF:ät eli pörssinoteeratut rahastot (Exchange Traded Funds) ovat erittäin monipuolinen sijoitusinstrumentti, ja mainitsen tässä niihin liittyen vain aloittelijan helpon ratkaisun. ETF:ät sopivat samalla tavalla pitkäaikaiseen osakesijoittamiseen kuin edellä mainitut indeksirahastot, koska niitä löytyy mahtava valikoima indekseihin sijoittavia edullisia tuotteita. Itse asiassa ETF:illä voi päästä pienempiin kuluihin kuin indeksirahastoilla, ja täten pitkän ajan yli isompiin tuottoihin.

ETF:iä pitää kuitenkin ostaa pörssistä, toisin kuin indeksirahastoja. Jos tykkäät valita itse eri ETF:iä ja ostoajankohtia, tämä voi olla ihan mukava juttu. Jos haluat kuitenkin vaivatonta ja helppoa pitkäaikaissäästämistä, niin ETF:ät ovat haastavampi valinta. On olemassa kuitenkin helppo ratkaisu - Nordnetin kk-säästäminen. Tämä mahdollistaa merkintäpalkkioista vapaan kuukausisäästämisen tiettyyn valikoimaan ETF:iä, joiden joukosta löytyy ihan riittävästi vaihtoehtoja perussijoittajalle. Olen kirjoittanut tästä aiemmin kattavahkon blogikirjoituksen, joka kuvailee homman yksityiskohdat.

Loppusanat

ETF:ien kuten myös indeksirahastojen avulla voi parhaimmillaan automatisoida koko sijoitustoimintansa niin, että vaurastuminen tapahtuu ihan huomaamatta! Epäilyttääkö? :) Tässä esimerkki omasta lähipiiristäni. Itse asiassa väitän, että osakesijoittaminen ja vaurastuminen ei ole koskaan ollut niin helppoa kuin nykyään. Tärkein päätös asian suhteen on aloittaminen ja sitten tämän jälkeen tärkeintä on kärsivällisyys. Jos annat kuukausisijoitusten rullata tästä eteenpäin hamaan tulevaisuuteen, niin todennäköisesti käy hyvin. Matkalla tulee varmasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta pitkäaikaisen sijoittajan ei näistä pitäisi välittää, erityisesti jos on osannut erotella sijoittamiseen liittyvät varat ja jokapäiväiseen elämään riittävät varat (kannattaa googlettaa "hätäkassa" niin tiedät mitä tarkoitan).

Mukavia sijoitushetkiä ja vaurastumista! :)

Ps. Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu sijoitusvinkiksi, enkä ota kantaa tämän hetken markkinatilanteeseen. Vastuu sijoitustoiminnan kannattavuudesta on sijoituspäätöksen tekijällä.

13 kommenttia:

  1. Nämä vaikuttivat oikein hyviltä perusneuvoilta sijoittamisesta kiinnostuneelle, aloittelijalle tai muistutuksena myös muillekin.

    Välillä aina saa kuulla tutuilta kysymyksiä tai pyydetään neuvoja kuinka tulisi sijoittaminen aloittaa, mutta olen henkilökohtaisesti erittäin varovainen opastamaan muita tai kertomaan kuinka tulisi toimia sijoitusrintamalla.

    Tärkein neuvo on mielestäni se että aloittaa sijoittamisen. Riippumatta siitä mihin sijoittaa ja millaisilla summilla, niin vain aloittaa. Rapatessa roiskuu ja hutilyöntejä tulee varmasti, mutta aloittamisen jälkeen alkaa luonnostaan etsimään tietoa, keskustelemaan muiden kanssa ja löytämään pikkuhiljaa omaa polkuaan varallisuuden kartuttamiseksi.

    Suurin riski minkä keskivertokansalainen kohtaa sijoittamisen saralla on se ettei ikinä aloita, odottaen koko ikänsä oikeaa aikaa ja huomata työuran ehtoo puolella että juna meni jo. Sijoittamisen aloittamattajättämisellä on varmasti ne suurimmat tappiot tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, aloittaminen on tärkeää. Ja jos aloittaisi suoraan ajallisesti ja maantieteellisesti hajauttaen, ja vuosikymmenten aikajänteellä, niin helppoahan tuo olisi. Ihmisluonto vaan haraa tällaista vastaan.

      Yritin tässä kirjoittaa sellaiset vinkit mitkä olisin itse mielellään kuullut parikymppisenä. En ole ihan varma olisinko uskonut niitä :)

      Poista
  2. Hyviä perusneuvoja. Voisin vielä lisätä: Suorassa osakesijoittamisessa hyvä neuvo on: tutki yritystä mihin sijoitat ainakin yhtä paljon, kuin tutkisit uutta jääkaappia ennen ostopäätöksen tekemistä. :D Tämä oli muistaakseni Peter Lynchin kirjassa, mutta kertoo hyvin siitä miten moni sijoittaa yrityksiin ymmärtämättä niistä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Ja joku on myös maininnut että piensijoittaja voi suomen kaltaisilla pienillä markkinoilla jopa tehdä onnistuneita ratkaisuja jos tutustuu kunnolla yrityksiin ja toimialoihin. Vaatii toki harrastuneisuutta.

      Poista
  3. Ajoittaminenhan ei tunnetusti kannata, mutta sijoittaminen kannattaa aloittaa silloin kun on lama ja maailmanloppu edessä - silloin on halpaa ja ns upside on suurimmillaan. Henkisesti vaan todella vaikea rasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin. Ja kääntäen juuri nyt, kohta kymmenen vuoden nousujen jälkeen, sijoittamisen aloittaminen kiinnostaa yhtäkkiä melkein kaikkia :)

      Poista
  4. Näillä vinkeillä kuka tahansa voi aloittaa sijoittamisen. Hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Kunpa joku olisi kertonut nämä siinä vaiheessa kun tienasin ensimmäisiä kesätyörahoja :)

      Poista
  5. Erinomainen teksti, kiitos siitä! Kunpa olisin lukenut tämmöisen jo 20 vuotta sitten :)

    VastaaPoista
  6. Mielenkiintoinen kirjoitus kuin suoraan omista sijoitussäännöistäni. Mutta periaattelisesti olen sitä mieltä, että suoraan ei voi sanoa, että aktiivirahastoihin ei kannata sijoittaa. On olemassa myös tutkimuskia, jotka osoittavat, että niillä ja passiivirahastoilla on vain vähän eroa, mutta tietyissä tilanteissa aktiiviset tuottavat enemmän. Lähinnä kaaottisissa tilanteissa. En itse sijoita mitään aktiivirahastoihin, joten en kehoita toisaalta ketään muutakaan tekemään niin. Totean vain, että sekään ei ole huono sijoitusmuoto oikeasti. Ja tutkimuksia on monenlaisia ja tilastoja voi tulkita, miten haluaa.

    Mitä 10-20 osakkeen salkkuun tulee, niin tästäkin olemassa tutkimus, että kannattaa ostaa aikanin 55, että pääsee riskittömyyteen. Jos aloittaa varhain, niin 55 on ihan realistinen tavoite noin ensi alkuun. Tosin ymmärrän kyllä, että määrä saattaa tuntua joltakulta hieman masentavan suurelta alussa - mutta sijoittaminen on vuosien mittainen työ. Pitkällä aikavälillä se ei ole lainkaan mahdoton määrä osakkeita.

    Mutta aivan erinomainen artikkeli! Tällaisia artikkeleita pitäisi lasten vanhempien lukea ja luoda samantien osakesäästöä varten tili jonnekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kiitos kattavasta kommentista!

      Mitä aktiivisiin rahastoihin tulee, niin en tosiaan ensimmäisenä ole suosittelemassa niihin sijoittamista. Tämä johtuu siitä, että KESKIMÄÄRIN ovat todettu häviävän passiivisille rahastoille. Lisäski tarkoituksenani oli - kuten sanoin - antaa helppoja ja melkolailla yleispäteviä ohjeita. Tämä tarkoitti joidenkin detailien karsimista.

      Eli en tietenkään tarkoita, että kaikki aktiiviset rahastot ovat huonoja (omistan itsekin esim. Seligson Russian Prosperityä). Ongelmaksi kuitenkin muodostuu, että mitä niistä voisi sanoa? Valitse sellainen missä on alhaiset kulut/hyvä rahastonhoitaja/ajankohtainen idea/jotain muuta? Indeksituoton pitkällä aikavälillä voittavan aktiivisen rahaston löytäminen on vaikeaa, ja en osaa siinä ketään neuvoa. Siksi oma vinkkini aloittelevalle sijoittajalle on ihan selkeästi indeksirahastot/ETF:t.

      Olen samaa mieltä tuosta osakkeiden määrästä. Itsekään en varmaan sijoittaisi pelkästään 10 osakkeeseen koko omaisuuttani. Tosin 10 osaketta on paljon parempi kuin vaikkapa vain muutama, joka ei ole mitenkään harvinainen tilanne sekään suomalaisessa sijoitussalkussa.

      Poista
  7. Haastavaa on pysyä kärryillä yli kahdenkymmenen yrityksen asioista. Kerran kaasun jo yli kolmenkymmenen yrityksen salkun ja kotiutin, kun en jaksanut ottaa aikaa lukea kaikkien uutisia. Nyt jälleen tuolla polulla. Josko tällä kertaa pitäisi maltti.

    VastaaPoista